Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja monitieteinen tutkimus
Anna Uitto, Lily-Ann Wolff, Eija Yli-Panula ja Mari Nuutinen
SIRENEN myöntämän avustuksen avulla saatoimme kokoontua kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 2017 pohtimaan tutkimusintressiä, jonka teemana on ulkona oppiminen koulussa. Hankesuunnittelua toteutettiin aurinkoisella mutta tuulisenkylmällä Harakan saaren kokoustiloissa. Tavoite oli ideoida kehystä koulun ulkopuolella tapahtuvan opetuksen monitieteiselle tutkimushankkeelle, jossa tutkitaan oppilaiden kokemuksia ja oppimista sekä luonnonympäristöjen merkitystä opetuksessa. Aihe kiinnostaa meitä kaikkia, koska olemme opetuksen tutkijoita ja opettajia yliopistossa tai koulussa. Monitieteisyys kohoaa osaamisalueistamme edustaen kasvatustieteen ja -filosofian, biologian, erityisesti ekologian, sekä näihin liittyvän opetuksen tutkimuksen ja kouluopetuksen asiantuntijuutta. Lisäksi monitieteisyys liittyy ympäristöopin opetuksen, ympäristökasvatuksen, kestävyyskasvatuksen, sekä aikuiskasvatuksen ja yleissivistävän opetuksen ja tutkimuksen asiantuntijuuteemme. Toivomme että ryhmässämme on tällöin tutkimusaiheen kannalta sekä teoreettista, metodologista että käytännön ammatillista osaamista koskien hankkeen kannalta oleellisia osaamisalueita ja käytännön kouluopetuksen tuntemusta. Muidenkin tieteenalojen asiantuntijuus, kuten ympäristö- ja kognitiopsykologia tai taidekasvatus ja luontoestetiikka toisivat hankkeelle upean lisän.
Koska hankeidea on laaja, päämäärien ja tavoitteiden pohtiminen oli keskusteluissa tärkeimmällä sijalla. Kuten usein vapaassa ideoinnissa tapahtuu, vastausten sijaan löysimmekin lukuisia kysymyksiä. Miksi opetus koulun ulkopuolisissa ympäristöissä, kuten luonnonympäristössä, ylipäätään on tärkeä tutkimuskohde? Miten oppilaat ulkona kokevat ja oppivat? Miten positiivinen luontosuhde voi syntyä? Miten kouluopetusta tulee kehittää? Mietimme erityisesti mihin kognitiivisiin, affektiivisiin ja vuorovaikutuksellisiin ilmiöihin tutkimus voi kohdistua. Pohdimme myös, miten oppimista voi tutkia monitieteisesti esimerkiksi kasvatustieteen, psykologian, luontoestetiikan ja erityispedagogiikan tai digitaalisen oppimisen alueilla. Pohdimme tietysti myös teoreettisia, tutkimusstrategisia, -asetelmallisia ja eettisiä seikkoja, sekä metodologisia ratkaisuja, joita osahankkeissa voi käyttää. Tutkimusalue on siis varsin laaja, joten fokusointi jatkuu edelleen. Tutkimuksellisuus (inquiry approach) opetuksen lähestymistapana voisi olla mukana hankkeessa eräänä toiminnallisena kontekstina. Mietimme myös sisällöllisiä seikkoja, missä määrin esimerkiksi biodiversiteettiopetus voi tulla mukaan, ja miten sisällöt voisivat eheyttää eri oppiaineita koulussa.
Huomasimme myös, että tätähän me osaltaan jo teemme, käytämme koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä opetuksessamme ja tutkimme tätä opetusta, varsinkin luonnonympäristöjen kohdalta. Upeaa kuitenkin olisi, jos saisimme mahdollisuuden luoda teoriaa ja tuottaa tutkimusperustaisesti uutta tietoa ulkona oppimisesta todellisen tutkimushankkeen muodossa. Tarvetta hankkeella on, sillä ulkona oppiminen on ollut tutkimusten mukaan yksi kouluopetuksen kompastutuskivi – huolimatta opetussuunnitelman tavoitteista ja ulkona oppimisen hyödyllisyydestä, kouluissa usein koetaan sen toteuttamisessa suuria hankaluuksia. Asia kiinnostaa myös kansainvälisesti, koska pulmat ovat muuallakin samoja formaalissa opetuksessa.
Kirjoittajat: Anna Uitto HY, Lily-Ann Wolff HY, Eija Yli-Panula TY ja Mari Nuutinen RCE ja Keinumäen koulu, ESPOO
Kuva: Anna Uitto
