Hyvinvointia ja terveyttä päiväkodin viherpihalta
Riikka Puhakka
Kaupunkiympäristössä päiväkotien ja koulujen pihoista ja lähimetsistä on tullut yhä tärkeämpiä lasten luontosuhteen säilyttämisen ja heidän sosiaalisen, emotionaalisen, fyysisen ja kognitiivisen kehityksensä kannalta. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella suositellaan mikrobiyhteisöltään monimuotoisten viherpihojen rakentamista, sillä ne todennäköisesti vähentävät immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä ja lisäävät lasten hyvinvointia.
Mikrobialtistuksesta hyötyjä immuunipuolustukseen
ADELE- ja KOTA-hankkeissa toimme Espoossa, Lahdessa ja Tampereella sijaitsevien päiväkotien pihoille siirrettävää metsämaata (kunttaa), siirtonurmea, istutuslaatikoita ja turveharkkoja. Osa kaupunkipäiväkodeista toimi kontrollipäiväkoteina. Lahden ympäristöneuvonnan vinkkien avulla ohjeistimme päiväkoteja olemaan mahdollisimman paljon kosketuksissa vihermateriaaleihin niin ohjatussa toiminnassa kuin vapaan ulkoilun aikana.
Selvitimme tutkimuksessa, miten viheraltistus vaikuttaa lasten elimistön mikrobien määrään ja lajistoon sekä immuunijärjestelmän toimintaan. Viherpihan saaneissa päiväkodeissa lasten ihon bakteeriyhteisö monipuolistui ja veren sytokiinien pitoisuudet muuttuivat tavalla, joka on aiemmin yhdistetty pienempään riskiin sairastua tiettyihin immuunivälitteisiin sairauksiin. Uudenlaisia ratkaisuja luontokosketuksen lisäämiseksi tarvitaan erityisesti kaupungeissa, sillä mikrobialtistus on vähentynyt hygieniatason nousun ja ympäristön biologisen monimuotoisuuden kaventumisen seurauksena. Tämä on johtanut immuunijärjestelmän häiriöiden kuten allergioiden, astman ja tyypin 1 diabeteksen nopeaan lisääntymiseen.
Myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin
Haastattelu- ja kyselyaineiston perusteella vihermateriaalit lisäsivät lasten toimintamahdollisuuksia pihoilla. Lapset saivat virikkeitä luovaan leikkiin, ja heidän liikkumisensa lisääntyi ja monipuolistui. Lapset hoitivat pihoilla istutuksia, olivat kosketuksissa vihermateriaaleihin eri aistein ja saivat uutta tietoa luonnosta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu myönteisten luontokokemusten vahvistavan lasten luontosuhdetta ja edistävän ympäristövastuullisuutta. Viherpihat vaikuttivat myönteisesti mielialaan, jaksamiseen ja motivaatioon päiväkodeissa. Myös ilman laadun koettiin parantuneen, kun pölyäviä hiekka-alueita korvattiin kuntalla ja nurmella. Viherpihasta tuli varhaiskasvattajille uusi työväline, jota voi käyttää niin ympäristökasvatuksessa kuin muussa opetuksessa. Toisaalta varhaiskasvattajien kiinnostus järjestää metsäretkiä lisääntyi, kun he näkivät luonnonympäristössä oleskelun hyödyt.
Hankkeessa laatimiamme suosituksia terveyttä ja hyvinvointia edistävien pihaympäristöjen suunnitteluun voidaan hyödyntää päiväkotien, koulujen, palvelutalojen sekä muiden julkisten pihojen ja puistoalueiden suunnittelussa. Vyöhykkeinen suunnittelumalli mahdollistaa mikrobiyhteisöltään runsaiden ja monimuotoisten vihermateriaalien sijoittamisen pihoille. Tällaisia puutarha- ja maisemointimateriaaleja kehitämme parhaillaan Helsingin yliopistossa. Tutkimus on toteutettu yhdessä Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
Lisätietoa tutkimuksen tuloksista ja suunnittelusuosituksista:
https://urbanacademy.fi/ajankohtaistatutkimusta/viherpihalta-terveytta-ja-hyvinvointia/
Lisätietoa Luontopohjaisten ratkaisujen tutkimusryhmän muista tutkimuksista:
https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/luontopohjaiset-ratkaisut
Dosentti, FT Riikka Puhakka työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ADELE – Immuunijärjestelmän häiriöt ja elinympäristö -hankkeessa Lahdessa.
