Ilmastonmuutos maantieteen oppikirjoissa ja Lukion uudessa opetussuunnitelmassa 2021
Nelli Aalto
Ilmastonmuutos on yksi haastavimmista ihmiskuntaa ja maapalloa uhkaavista ympäristöongelmista (Anderson, 2012). Maisterintutkielmassani, “Ilmastonmuutos Lukion uudessa opetussuunnitelmassa 2021 – vertaileva tutkimus maantieteen oppikirjojen sisältömuutoksesta”, tarkastelen, miten ilmastonmuutosta käsitellään lukion maantieteen oppikirjoissa. Valitsin kyseisen teeman tutkielmani aiheeksi useammasta syystä. Ensinnäkin aihe on ajankohtainen. Elokuussa 2021 astui voimaan lukioissa uusi opetussuunnitelma (Opetushallitus, 2019) ja tätä edeltävä opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2016 (Opetushallitus, 2015). Suomalaista lukiokoulutusta ohjaavaa tärkeintä asiakirjaa eli Opetussuunnitelman perusteita on siis verrattain lyhyen aikavälin sisällä päivitetty ja uudistettu. Uusimman opetussuunnitelman käyttöönoton aikoihin syksyllä 2021 julkaistiin myös hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa koskien ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja ilmastojärjestelmässä tapahtuneista ja tapahtuvista muutoksista (IPCC, 2021).
Oppikirjanäkökulman tutkielmaani valitsin siitä syystä, että huolimatta lukiomaailman sähköistymisestä, oppikirja on yhä keskeisessä asemassa suomalaista koulumaailmaa (Heinonen, 2005; Tani, Hilander & Leivo, 2020). Vaikka oppikirjojen sisältö pohjautuu aina Opetussuunnitelman perusteisiin, niin oppikirjojen sisällöissä on silti eroja, sillä Opetussuunnitelma antaa melko väljät raamit siihen, miten Opetussuunnitelmassa määriteltyjä sisältöjä käytännössä käydään läpi. Mielestäni on täten kiinnostavaa tarkastella, millä tavoin tätä äärimmäisen tärkeää ajankohtaista ilmiötä eli ilmastonmuutosta käsitellään lukion maantieteen oppikirjoissa.
Tutkimuskysymykset
Tutkielmassani tarkastelen kolmea eri tutkimuskysymystä. Kahdessa ensimmäisessä keskityn siihen, miten ilmastonmuutosta käsitellään vuosien 2015 ja 2019 Lukion opetussuunnitelmien mukaisissa maantieteen GE1-oppikirjoissa, ja eroavatko eri opetussuunnitelmien mukaiset oppikirjat tavassaan käsitellä ilmastonmuutosta. Lisäksi tarkastelen sitä, miten ilmastonmuutoksen käsittelytavat eroavat eri oppikirjoissa ja eri opetussuunnitelmissa.
Kolmannessa tutkimuskysymyksessäni tarkastelen, miten viimeisimmän opetussuunnitelman mukaisissa lukion GE1-moduulin oppikirjojen ilmastonmuutostekstissä vastataan laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat vuoden 2019 Lukion opetussuunnitelmassa määritetyt kuusi teemaa (1. Hyvinvointiosaaminen 2. Vuorovaikutusosaaminen, 3. Monitieteinen ja luova osaaminen, 4. Yhteiskunnallinen osaaminen, 5. Eettisyys ja ympäristöosaaminen, 6. Globaali- ja kulttuuriosaaminen), jotka tulee ottaa huomioon jokaisen lukion oppiaineen opetuksessa ja sisällöissä (Opetushallitus, 2019).
Tutkielman tulokset
Tutkielman tulosten perusteella ilmastonmuutoksen käsittelyn määrä on kasvanut ja monipuolistunut GE1 Maailma muutoksessa -kurssin/moduulin oppikirjoissa huomattavasti siirryttäessä vuoden 2015 Lukion opetussuunnitelman mukaisista kirjoista vuoden 2019 Lukion opetussuunnitelman mukaisiin kirjoihin. Tämä muutos noudattaa opetussuunnitelmissa tapahtunutta ilmastonmuutosteeman käsittelyn kasvua ja suuremmassa mittakaavassa kertoo siitä, miten ilmastonmuutos koetaan koko ajan tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi asiaksi ja miten kansalaisten ilmastokasvatusta eli oppia ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista sekä ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinoista pidetään arvossa.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet toteutuvat vuoden 2019 Lukion opetussuunnitelman mukaisissa maantieteen kirjojen ilmastonmuutossisällössä jopa yllättävänkin hyvin. Kaikissa kuudessa laaja-alaisen osaamisen osa-alueessa on vähintään yksi kohta, johon lukion maantieteen GE1-kirjojen ilmastonmuutossisällössä vastataan (kuva 1.). Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden toteutuminen näin hyvin kertoo mielestäni hyvin maantieteen kokonaisvaltaisuudesta oppiaineena. Maantiede on oppiaine, jossa yhdistyvät sekä luonnontieteelliset että humanis-yhteiskuntatieteelliset näkökulmat, joten se pystyy hyvin vastaamaan yleissivistäviin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin.
Kuva 1. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet maantieteen GE1-kirjojen ilmastonmuutosteeman sisällössä ja miten oppikirjoissa vastataan näihin osa-alueisiin (Aalto, 2021).
Samaisessa holistisuudessa piilee myös maantieteen vahvuus oppiaineena ilmastonmuutoksesta opetettaessa. Ilmastonmuutosta ymmärtääkseen tulee ymmärtää sekä siihen vaikuttavia luonnontieteellisiä prosesseja sekä ihmisten kykyä vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, ja maantieteessä nämä molemmat näkökulmat huomioidaan. Ilmastonmuutos on samalla sekä globaali että alueellinen ilmiö, sillä se koskettaa koko maapalloa, mutta sen seuraukset ja vaikutukset ovat erilaisia eri alueilla. Maantiede on puolestaan oppiaine, jossa tutkimuksen mittakaava vaihtelee globaalista paikalliseen ja alueellinen näkökulma on aina läsnä. Toisin sanoen maantiede on lähes täydellinen oppiaine globaalin ja monimutkaisen ilmastonmuutosilmiön opettamiseen kattavasti eri näkökulmista.
Kirjoittaja Nelli Aalto on Helsingin yliopiston maantieteen opiskelija ja tuleva maantieteen opettaja. Tämä kirjoitus esittelee hänen maisteritutkielmaansa.
Lähteet:
Aalto, N. (2021). Ilmastonmuutos Lukion uudessa opetussuunnitelmassa 2021 : vertaileva tutkimus maantieteen oppikirjojen sisältömuutoksesta. Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Maisteritutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110153895
Anderson, A. (2012). Climate Change Education for Mitigation and Adaptation. Journal of Education for Sustainable Development, 6(2), 191–206. https://doi.org/10.1177/0973408212475199
Heinonen, J. (2005). Opetussuunnitelmat vai oppimateriaalit: Peruskoulun opettajien käsityksiä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien merkityksestä opetuksessa. (Väitöskirja). Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1995-6
IPCC (2021). AR6 Climate Change 2021: The Physical Science Basis. The International Panel on Climate Change. Haettu 20.8.2021 osoitteesta https://www.ipcc.ch/report/sixth-assessment-report-working-group-i/
Opetushallitus. (2015). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.
Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.
Tani, S., Hilander, M., & Leivo, J. (2020). Ilmastonmuutos lukion opetussuunnitelmissa ja maantieteen oppikirjoissa. Ainedidaktiikka, 4(2), 3–24.
