Kestävä kehitys ammatillisessa koulutuksessa: vastuullisuutta, laatua ja ammattiylpeyttä

Heli-Maija Nevala

Ammatilliseen koulutukseen osallistuu vuosittain noin 250.000 suomalaista, ja ammatillisen tutkinnon suorittaa noin 70.000. Millaisin asentein, tiedoin ja valmiuksin he lähtevät työelämään? Onko vastuullisuus heille osa ammatillista identiteettiä − vai onko kestävä kehitys synonyymi jätteiden lajittelulle?

Ruokapalvelualan ammattilaiset suunnittelevat joukkoruokailujen ruokalistat ja hankinnat ja vaikuttavat siten satojentuhansien suomalaisten hiili- ja vesijalanjälkeen. Rakennusalan ja kiinteistönhoitoalan ammattilaisten osaaminen ja asenne ovat avainasemassa rakennusten laadun, terveellisyyden, energia- ja materiaalitehokkuuden varmistamisessa.

Monet cleantech-yritykset, kuten KONE ja ABB hyödyntävät tuotannon ammattilaisten osaamista ja näkemyksiä tuotantonsa kehittämisessä. Teollisuuden prosessilaitteita valmistavassa High Metal Groupissa ammattilaiset osallistuvat tuotekehitykseen: ”Parhaat suunnittelijamme ovat entisiä levyseppiä. Vain pitkäaikaisen valmistusosaamisen kautta syntyy ensiluokkaista tuotekehitystä.”  Tuloksena on entistä yksinkertaisempia, kevyempiä ja kestävämpiä tuotteita, ja jopa 50 prosentin säästöjä raaka-aineiden käytössä.

Ammatilliset opettajat kertovat, että koulutukseen tulevat nuoret ovat enimmälti hyvin vastaanottavaisia kestävän kehityksen teemoille. Perusopetus on tarjonnut tietoa maailman tilasta ja luonut motivaatiota tehdä jotakin − ympäristökasvatus näyttäisi siis onnistuvan peruskoulutuksessa!

Kestävän kehityksen kasvatuksen erityispiirteenä ammatillisessa koulutuksessa on − ammatillisuus. Sekä opiskelijat että opettajat ovat orientoituneita nimenomaan ammattialansa osaamiseen ja konkreettisiin toimintatapoihin. Kestävän kehityksen kasvatus ei saisikaan jäädä ammatista irralliseksi jätteiden lajitteluksi, valojen sammutteluksi tai teemapäiviksi. Paras motivaatio ja vaikuttavuus saavutetaan, kun kestävä kehitys nivoutuu ammattialan osaamiseen, työympäristöihin ja -prosesseihin. Me Syklissä autamme oppilaitoksia rakentamaan oppimispolkuja, joissa kestävän kehityksen osaaminen integroidaan ammattialan opetussuunnitelmaan, työssä oppimiseen ja osaamisen arviointiin.

Kestävän kehityksen ammattitaito on vastuullisuutta, laatua ja ammattiylpeyttä; tietoa, taitoa ja asennetta. Ammattilainen tuntee riittävästi alansa ympäristövaikutuksia ja keskeisiä arvoketjuja ymmärtääkseen, mitkä ovat hänen olennaisimmat vaikutusmahdollisuutensa. Elinkaariajattelu on nostanut ruokapalvelualan keskeisiksi vastuullisuustavoitteiksi ekologisen ja eettisen ruokalistasuunnittelun ja ruokahävikin minimoinnin, kun vielä kymmenisen vuotta sitten keskityttiin keittiön energiansäästöön ja jätteiden lajitteluun.

Koska maailma muuttuu ja tieto vanhenee, elinikäisen oppimisen taidot ovat myös kestävän kehityksen ammattitaitoa: kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, kyky ja halu oppia uutta ja tehdä yhteistyötä yli ammatillisten rajojen.

Esimerkkejä kestävän kehityksen kasvatuksesta ammatillisessa koulutuksessa:

• Ammattilaisen kädenjälki, ammatillisten opettajien täydennyskoulutushanke (rahoittaja: Opetushallitus)
• Ympäristöosaava ammattilainen, ammattilaisille, pk-yrityksille ja oppilaitoksille suunnattu avoin oppimisympäristö

Heli-Maija Nevala toimii kestävän kehityksen kouluttajana Suomen ympäristöopisto Syklissä. Hänen asiakkaitaan ovat mm. yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opettajat sekä ympäristökasvatuksen tutkinnonsuorittajat (ympäristöalan erikoisammattitutkinto).

Kuva: http://www.kadenjalki.fi/