Kulttuurinen moninaisuus tukee ja haastaa opettajaa
Petteri Muukkonen
Suomi ja suomalainen yhteiskunta ovat muuttuneet viime vuosina kulttuurisesti entistä moninaisemmiksi. Suomessa asuu nyt enemmän maahanmuuttajia, pakolaisia, paluumuuttajia ja siirtolaisia enemmän kuin koskaan aiemmin. Pitkä luettelo erilaisen taustan omaavista ihmisistä kuvastaa sitä miten vaikeaa ja moninaista näiden käsitteiden määrittely on. Kannattaakin siis käyttää käsitettä kulttuurinen moninaisuus, joka käsitteenä mahdollistaa ja suvaitsee kaikki ihmiset laidasta laitaan.
Kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen näkyy myös kouluissa − ja opettajien työssä. Paikoin jopa 10-30 % luokan oppilaista voi olla maahanmuuttajataustaisia. Luokan oppilaiden taustat voivat olla hyvin moninaiset. Opettaja joutuukin työssään luovimaan moninaisuuden sokkeloissa. Hänen pitäisi opettaa kaikille luokan oppilaille samoja asioita, mutta jotkin aiheet saattavat olla arkoja tai herkkiä joillekin oppilaille.
Maantieteen opettajia käsittelevässä haastattelututkimuksessani selvisi, että haastatellut opettajat eivät oppitunneillaan vältä arankaan aiheen opettamista kulttuurisesti moninaisessa luokassa. Opettajat kuitenkin kertoivat käsittelevänsä arkaa aihetta hienovaraisesti, ja oppilaiden taustat huomioon ottaen. Opettajat sanoivat myös esittelevänsä arkoja aiheita useista vertailevista näkökulmista, ja useita tietolähteitä käyttäen. Näin he lisäävät opetuksen objektiivisuutta.
Haastatellut maantieteen opettajat kertoivat myös, että he pyrkivät saamaan opetukseensa lisäarvoa ja uusia avartavia näkökulmia luokkansa kulttuurisesti moninaisesta taustasta. Maantiede on koulun oppiaineena ja tieteenalana sellainen, johon on sisäänrakennettuna moninaisuuden ja sen hyväksymisen elementtejä. Tämä perustuu siihen, että maantiede tutkii alueita, alueellisia eroja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi maantiede tutkii muun muassa muuttovirtoja ja globaaleja muutoksia. Näin ollen kulttuurisen moninaisuuden hyödyntäminen ja arvostaminen istuisi mainiosti maantieteen opetukseen. Oppiaine nimeltä maantiede auttaisi näin omalta osaltaan opettamaan kaikkia luokan oppilaita moninaisuutta ymmärtäviksi ja suvaitseviksi. Lisäksi maantieteessä opetetaan ymmärtämään lähiympäristöä, mikä voisi edistää maahanmuuttajataustaisten nuorten ja lasten kotoutumista. Näiden tavoitteiden onnistuminen on yksittäisistä opettajista kiinni, koska opettajat ovat keskiössä maantieteen oppisisältöjen suodattajina ja soveltajina.
Lähteet [Updated]:
Muukkonen, P. (2017) Maantieteen oppituntien sisällöt ja niiden käsittely kulttuurisesti moninaisessa luokassa: opettajien kokemuksia mahdollisuuksista ja haasteista. Terra 129(1), 17-27. (Linkki artikkeliin)
Muukkonen, P. (2017) Maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumisen paikat ja maantiede: asuinympäristö, koulu ja maantieteen luokka. Terra 129(1), 29-37. (Linkki artikkeliin)
Petteri Muukkonen työskentelee yliopistonlehtorina ja opettaa maantiedettä Helsingin yliopistossa. Hän on myös SIRENE:n johtoryhmän jäsen.
