Maantieteen ylioppilaskokeen kestävän kehityksen esseevastauksissa laaja osaamisen kirjo

Petteri Muukkonen

Olemme julkaisseet tuoreessa Ainedidaktiikka-lehden artikkelissamme (Leivo, Ruth & Muukkonen 2020) tuloksia siitä, kuinka maantieteen ylioppilaskokeeseen osallistuneet kokelaat hallitsevat taloudellisen kestävän kehityksen keskeiset teemat. Ja kuinka kokelaat osaavat vastauksissaan soveltaa oppimaansa. Analysoimme ensin millaisia ajattelun taidon tasoja maantieteen ylioppilaskokeen taloudellista kestävää kehitystä käsittelevät kysymykset vaativat kokelailta. Ja seuraavaksi selvitimme millaisia ajattelun taidon tasoja esseevastauksissa näkyi. Lisäksi analysoimme mitä keskeisiä kestävän kehityksen sisältöjä kokelaat hallitsivat eniten – ja mitä heikoiten.

Analysoimme Ylioppilastutkintolautakunnan toimittamasta satunnaisotannasta kahden taloudellista kestävää kehitystä käsittelevän kysymyksen esseevastaukset (120 ja 121 kappaletta). Toinen kysymys oli maantieteen ylioppilaskokeiden syksyn 2018 kysymys 7 kahvista ja globalisaatiosta. Ja toinen kysymys oli kevään 2019 kysymys 6 hiekasta ehtyvänä luonnonvarana. Koekysymykset ja niiden alakohdat luokiteltiin vaadittavien ajattelun taidon tasojen mukaan Bloomin taksonomialla. Vastaavasti kokelaiden esseevastaukset luokiteltiin myös ilmenneiden ajattelun taidon tasojen mukaan SOLO-taksonomialla. Tutkimusta varten sekä Bloomin taksonomia että SOLO-taksonomia sovitettiin maantieteen kontekstiin. Kannattaa tutustua artikkelimme lopussa liitteinä oleviin rekunstruoituihin tyyppivastauksiin kullekin SOLO-taksonomian tasolle. Todellisia vastauksia tai otteita niistä emme saaneet julkaista.

Tulosten perusteella kaikkein korkeimpia ajattelun taidon tasoja esiintyi vastauksissa niukasti, mutta ei niitä juuri edellytettykään (kuten esimerkiksi luomista). Kysymyksissä edellytettiin pääasiassa aiheen ymmärtämistä, tiedon soveltamista, analysointia ja arvioimista. Vastauksissa ilmenneiden ajattelun taidon tasojen jakauma keskimmäisille tasoille tiedon luokitteluun, arvioimiseen ja keskusteluun, on loogista, koska myös ylioppilaskokeen arvioinneissa pistejakaumat ovat lähes normaalisti jakautuneita. Vain harvat kokelaat ylsivät vaadituille ajattelun taidon tasoille vastauksissaan, mikä on loogista, kun pitää tosiaan mielessä tuon arvioinnin normaalistijakautuneisuuden.

Havaintojemme perusteella voimme todeta, että vaikka kokelaat osasivat mainita ja soveltaa kestävään kehitykseen liittyviä sisältöjä ja teemoja, eivät kokelaat yllättäen useinkaan tuoneet esille tai eivät olleet ymmärtäneet taloudellisen kestävän kehityksen johtoajatusta – siis sitä, että taloudellinen kehitys ei saisi milloinkaan tapahtua ympäristön tai tulevien sukupolvien kustannuksella. Kokelaat kylläkin osasivat aika hyvin muun muassa reiluun kauppaan ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön liittyviä asioita. Lisäksi kokelaat toivat esseevastauksissaan vain harvoin esille muun muassa luonnonvaroista saatavien tulojen epätasaisen jakautumisen lähde-ja kohdemaan välillä, mikä on kuitenkin keskeistä puhuttaessa luonnonvaroista ja taloudellisesta kestävästä kehityksestä.

Tiivistämme tutkimusartikkelin lopussa muutamia keskeisiä suosituksia opettajille. Suosittelemme muun muassa lukion maantieteen opettajia keskittymään entistä enemmän varmistamaan sen, että heidän opiskelijansa ymmärtävät kestävän kehityksen syvimmän olemuksen ja keskeisen ajatuksen. Opiskelijat kyllä osaavat luetella paljon kestävään kehitykseen liittyviä asioita vastauksissaan, mutta perusmääritelmä usein puuttuu. Lisäksi opettajien toivotaan harjoituttavan opiskelijoillaan entistä enemmän vastaustekniikkaa; kuten esimerkiksi esseevastausten jäsentelyä ja syy-seuraussuhteiden perustelemista. Näillä eväillä esseevastaukset olisivat laadukkaampia, ja niistä erottuisi opiskelijoiden osaaminen vahvemmin.

Artikkelimme pohjautuu Julia Leivon maantieteen alan ja maantieteen opettalinjan pro gradu -tutkielmaan, joka valmistui vuonna 2020. Tutkimusartikkeli on luettavissa Ainedidaktiikka-lehden sivustolla (linkki artikkeliin), ja artikkeli on julkaistu avoimesti saatavilla olevana Open access -artikkelina. Artikkeli on osa professori Sirpa Tanin ja tutkijatohtori Essi Aarnio-Linnanvuoren toimittamaa kestävyyskasvatuksen laajaa ja monipuolista erikoisnumeroa.

Lähde: Leivo, J., Ruth, O. & Muukkonen, P. (2020). Ajattelun taidon tasot maantieteen ylioppilaskokeessa taloudellisen kestävän kehityksen koekysymyksissä ja vastauksissa. Ainedidaktiikka 4(3), 64-101. https://doi.org/10.23988/ad.92201

Kirjoittaja Petteri Muukkonen toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa opettaen maantiedettä ja paikkatietoa. Muukkonen johtaa omaa hyvinvoinnin ja kasvatuksen tutkimusryhmäänsä Geography of Well-being and Education.