Mitä muutoksia maantieteen opetukseen tuli, kun uudet lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 astuivat voimaan syksyllä 2021?
Petteri Muukkonen
Syksyllä 2021 aloittaneet lukio-opiskelijat aloittivat opintonsa uusien Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 (LOPS 2019) mukaisten vaatimusten mukaisesti. Nämä uudet opetussuunnitelman perusteet julkaistiin marraskuussa 2019. Uudistuksen yleisenä tavoitteena ovat olleet muun muassa hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen, laaja-alaisen oppimisen vahvistaminen sekä oppiainerajat ylittävien opintojen tarjoaminen. Muita keskeisiä muutoksia, jotka koskevat kaikkia oppiaineita on se, että kurssien sijaan puhutaan moduuleista. Mitä uusi LOPS 2019 sitten tarkoittaa erityisesti maantieteen opetuksen ja oppiaineen kannalta?
Laaja-alainen osaaminen nostettu esiin
Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 kaikki laaja-alaisen osaamisen tavoitteet (ks. Kuva 1) on enemmän tai vähemmän nähtävissä, ja ne ovat sisäänrakennettuina myös maantieteen oppiaineen omissa tavoitteissa. Tämä näkyy siinä, että uudessa LOPS:ssa maantieteen tavoitteet on kirjoitettu uusiksi ja vastaamaan yleisiä laaja-alaisia tavoitteita. Uuden LOPS:n mukaan maantieteen lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaan muun muassa tutkimuksellisuuteen sekä monitieteelliseen ja luovaan työskentelyyn. Tämä tulisi näkyä esimerkiksi siinä, että etsitään yhteisiä kontaktipintoja ja uusia yhteyksiä muiden lukion oppiaineiden kanssa. Mieleen tulee esimerkiksi vaikuttamisprojekti oman lähialueen asukkaiden tai koulun oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi vaikkapa lähiympäristön hyvien liikuntaympäristöjen kartoittamisessa maantieteellisin ja geomedian (~paikkatiedon) mahdollistaminen keinoin yhdessä esimerkiksi liikunnan ja terveystiedon oppiaineiden kanssa. Terveys ja hyvinvointi ovat esimerkkejä aiheista, jotka toistuvat useiden eri oppiaineiden ylioppilaskokeissa, eikä vain terveystiedossa. Vaikuttamisprojektin viestinnän ja tiedottamisen suunnitteluun voisi osallistua myös esimerkiksi äidinkieli ja kuvaamataito.
Kuva 1. Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 laaja-alaisia oppimistavoitteita (Kuva: Opetushallitus 2021).
Laaja-alaista osaamista on myös LOPS:n korostama monilukutaito. Maantieteen opetuksessa tärkeä geomediaosaaminen vahvistaa ja monipuolistaa oppilaan monilukutaitoa. Tämä näkyy myös siinä, että uusi LOPS edellyttää, että oppilas oppii taitoja kriittisesti arvioida, tulkita ja käyttää tietoa. Maantieteen opetuksessa tämä tarkoittaa muun muassa taitoa kriittisesti arvioida moninaista geomediaa. Geomediaanhan kuuluu merkittävimmän osan eli paikatiedon ja teemakarttojen lisäksi myös valokuvaa, videota, uutisia, tilastoja ja vaikkapa some-postauksia maantieteen ilmiöistä ja aiheista sekä kuvauksia maailman eri kolkista.
Mutta pitäisikö siis ympäristöasioiden ja maantieteellisten ilmiöiden ja tapahtumien (esim. pakolaisuus ja luonnonvarojen käyttö) arvopohdintoja käsitellä maantieteen luokassa enemmän?
Lisäks uusi LOPS nostaa vahvemmin esille, että maantieteen opetuksen tulisi vahvistaa oppilaan kykyä eettiseen pohdintaan sekä ympäristöasioiden monipuoliseen hallintaan, ymmärtämiseen ja huomioimiseen. Ympäristöasioiden huomioonottaminen maantieteen opetuksessa ei ole uutta, koska maantiede tieteenalana ja oppiaineena on perinteisesti tarkastellut ihmisen ja ympäristön suhdetta – ihminen muokkaa ympäristöään ja toisaalta luonto ja ympäristö vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin asua, viljellä, hyödyntää raaka-aineita ja liikkua. Luonto ja ympäristö siis vaikuttaa ihmistoiminnan sijoittumiseen ja alueellisiin erityispiirteisiin, mutta toisaalta ihminen myös muokkaa ympäristöään. Nämä asiat ovat maantieteen keskiössä. Mutta pitäisikö siis ympäristöasioiden ja maantieteellisten ilmiöiden ja tapahtumien (esim. pakolaisuus ja luonnovarojen käyttö) arvopohdintoja käsitellä maantieteen luokassa enemmän? Lisäksi uusi LOPS korostaa voimakkaammin sitä, että maantieteen opetuksen pitäisi syventää oppilaan käsitystä ihmisoikeuksien merkityksestä, yhteiskunnan moninaisuudesta ja alueellisen identiteetin muodostumisesta. Näiden myötä oppilaalla pitäisi LOPS:n toiveiden mukaan vahvistaa heidän globaali- ja kulttuuriherkkyyttään. Vaikka nämä ovat perinteisesti olleet maantieteen keskiössä, herää kysymys, että riittääkö opettajien osaaminen ja opettajankoulutuksesta saadut perusvalmiudet tähän? Ja riittävätkö opettajien resurssit ja tiukat tuntiraamit tähän? Tämä on aiheellinen huoli, koska uusi LOPS nostaa vielä esille senkin, että oppilaan pitäisi oppia yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja. Mistä oppituntien aika riittää tähän? Toki esimerkiksi edellä mainitun vaikuttamisprojektin tai muun projektityön ympärille voidaan kytkeä näitä laaja-alaisia tavoitteita maantieteen opetukseen. Arvo- ja eettisyyskeskusteluja ja kriittisiä tiedon monilukutaitoja voidaan puolestaan opiskella vaikkapa sitomalla maantieteelliset prosessit ja ilmiöt kuten esimerkiksi uhkat ja muutokset ajankohtaisiin uutisiin – ja tätä myötä geomedian kriittiseen tarkasteluun.
Vaikuttamisprojektin tai muun projektityön ympärille voidaan kytkeä näitä laaja-alaisia tavoitteita maantieteen opetukseen. Arvo- ja eettisyyskeskusteluja ja kriittisia tiedon monilukutaitoja voidaan puolestaan opiskella vaikkapa sitomalla maantieteelliset prosessit ja ilmiöt kuten esimerkiksi uhkat ja muutokset ajankohtaisiin uutisiin – ja tätä myöten geomedian kriittiseen tarkasteluun.
Uudistukset maantieteen opetuksen omissa yleisissä tavoitteissa
Sekä vanhoissa Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 että uusissa (LOPS 2019) on maantiedettä yhden pakollisen kurssin -nykyään moduulin – verran (GE1 Maailma muutoksessa). Syventäviä moduuleja on edelleen kolme kappaletta, ja näiden nimet ovat samat molemmissa opetussuunnitelman perusteissa. Myös sisällöltään nämä ovat säilyneet hyvin samankaltaisina. merkittävimmät muutokset onkin nähtävissä maantieteen opetuksen yleisissä tavoitteissa. Uusi LOPS tuo uudistusta siihen, miten maantieteen opetuksen tavoitteita ryhmitellään: 1) maantieteellisen ajattelun, 2) maantieteelliset ilmiöt ja prosessit sekä 3) maantieteelliset taidot ja niiden soveltamisen.
Lisäksi uusi LOPS nostaa enemmän esille, että oppilas on aktiivinen osallistuja opetuksessa ja osallistuu oppimiseen – eli oppilas saa maantieteen opetuksessa omia elämyksiä ja kokemuksia. Tämä konkretisoi opittavaa sisältöä sekä mahdollistaa syvemmän oppimisen. Uusi LOPS myös määrittää selkeämmin, että oppilaan tulisi hallita ja osata hyödyntää maantieteellisiä käsitteitä. Paikannimistön osaamisesta ja hallinnasta uusi LOPs puolestaan täsmentää, että oppilaan tulisi syventää maailman karttakuvan ja paikannimistön hallintaansa lukion maantieteen opetuksen myötä. Tämä ei kuitenkaan edelleenkään tarkoita paikannimien ulkoaopettelua, vaan esimerkiksi taitoa päätellä paikannimistön perusteella sijainteja ja alueellisia yhteyksiä tai jopa taitoa etsiä tarvittaessa lisätietoa. Toki hyvä paikannimistön hallinta luo vahvemman pohjan syvälliselle paikannimistön ja maailman karttakuvan hallinnalle.
Uusi LOPS korostaa monia asioita, jotka kuvaavat oppilaan maantieteellisen ajattelun taitoja sekä kykyä sitoa asiat niiden yhteiskunnalliseen tai globaaliin merkitykseen. Uusi LOPS muun muassa mainitsee uutena asiana, että oppilaan tulisi osata tarkastella maailmaa ja maantieteellisiä ilmiöitä ja prosesseja eri lähtökohdista, kuten esimerkiksi yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmista. Lisäksi uusi LOPS korostaa vahvemmin sitä, että opiskelija ymmärtää kestävän elämäntavan välttämättömyyden ja luonnonvaroja säästävän kiertotalouden merkityksen. samanlaisia maantieteellisiä taitoja ovat myös taito havainnoida arkiympäristöjään ja tulkita maisemaa. Lisäksi LOPS nostaa esille, että oppilaan tulisi oppia pohtimaan ja arvioimaan mahdollisia ratkaisuja ympäristön muutoksiin ja ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin. Kaikki nämä taidot ja osaaminen voidaan siis nähdä maantieteellisen ajattelun taitoina ja yleisinä maantieteen oppiaineen keskeisinä osaamistavoitteina.
LOPS määrittää myös tavoitteet arvioinnille
Uusi LOPS 2019 on pysynyt arvioinnin ohjeistamisen kannalta lähes samana kuin aiempi LOPS 2015. Joitakin muutoksia toki löytyy. Keskeisin muutos on se, että nyt nostetaan esille jatkuvan arvioinnin merkitys oppilaan oppimisprosessin näkökulmasta. Sekä vanhassa LOPS:ssa (2015) että uudessa LOPS:ssa (2019) mainitaan monipuolinen osaamisen osoittaminen ja arviointi, mutta esimerkit, joita LOPS:eissa esitetään, ovat teksteissä erilaiset. Uudessa LOPS:ssa ei esimerkiksi mainita erikseen osallistumis- tai vaikuttamisprojekteja osana arviointia. Toisaalta uudessa LOPS:ssa mainitaan nyt kenttätyöt, kun puhutaan arvioinnista. Mielestäni kenttätyöt pitää tässä ymmärtää väljästi.
Muutokset moduulikohtaisissa tavoitteissa
Maantieteessä on siis edelleen neljä moduulia (ent. kurssi), ja niiden nimet ovat samat kuin edellisessä LOPS:ssa: 1) GE1 Maailma muutoksessa (pakollinen kaikille), 2) GE2 Sininen planeetta, 3) GE3 Yhteinen maailma ja 4) GE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta. Merkittävin uudistus on se, että GE1 ei enää ole niin sanottu riskien kurssi, vaan siinä käsite ”riskit” on korvattu käsitteellä ”muutokset”. Lisäksi erilaiset riskit, joita aiemmin oli tässä moduulissa, käsitellään nyt asianomaisissa moduuleissa GE2 ja GE3 riskeihin liittyvien eri maantieteellisten ilmiöiden ja prosessien yhteydessä. Tämän myötä moduulin GE1 painotus ja keskeinen sisältö on vaihtunut muutoksia käsitteleväksi kurssiksi. Lisäksi nyt riskit ja hasardit nähdään suorina tai epäsuorina seurauksina tai uhkina, jotka ovat seurausta eri maantieteellisistä prosesseista tai ilmiöistä – ja siksi käsitellään samassa yhteydessä.
Moduulissa GE1 tuodaan aiempaa enemmän esille kestävän kehityksen sitoumuksia. Tämä kuulostaa loogiselta, koska moduulin pääpaino on nyt muutosten maantieteessä. Aiempaan LOPS:iin verrattuna uusi LOPS nostaa nyt esiin mm. väestönkasvun ja vaurastumisen maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia sekä hyvinvoinnin jakautumista maailmassa. Lisäksi GE1 korostaa nyt enemmän oppilaan kykyä arvioida alueellisia uutisia ympäristön tai ihmiskunnan muutoksiin liittyen – ja uutisia laajemmin ymmärrettynä eri medioissa (vrt. kriittinen geomedian lukutaito).
Moduulissa GE2 puolestaan on tapahtunut vain vähän uudistuksia. Pienenä muutoksena on esimerkiksi se, että moduuli tuo nyt selvemmin esille maapallon rakenteen ja kiviaineksen kierron omina käsitteinään. Lisäksi aiemmin GE1:ssä mainittuja luonnonmaantieteellisiä riskejä käsitellään nyt GE2:ssa. Moduuli GE3 puolestaan korostaa aiempaa enemmän ihmismaantieteellisten ilmiöiden keskinäistä vuorovaikutusta. Aiemmassa LOPS:ssa GE1:ssä mainitut ihmismaantieteelliset riskon nyt siirretty tänne GE3:een ja ne käsitellään niihin liittyvien maantieteellisten prosessien yhteydessä niiden mahdollisina seurauksina.GE3:ssa on lisäksi useita temaattisia muutoksia. Esimerkiksi kaupunkiympäristöistä tuodaan esille nyt myös muitakin kaupunkiympäristön muutoksia ja prosesseja kuin vain kaupungistuminen (mm. paluu väljempään, vihreämpään tai autoilta suljettuun kaupunkitilaan). Lisäksi teollisuuden ja energian sijaan puhutaan nyt uudessa LOPS:ssa tuotannon alueellisista piirteistä ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Lisäksi maantieteellisen saavutettavuuden käsite mainitaan nyt selkeästi. Aiemmin se sisältyi teema vanhassa LOPS:ssa käsitteiden ”liikenne” ja ”matkailu” alle, eikä sitä oltu mainittu suoraan. Neljäs ja viimeinen moduuli GE4 on pysynyt lähes ennallaan.
Kirjoittaja Petteri Muukkonen toimii maatieteen yliopistonlehtorina ja tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän johtaa yhtä työpakettia ja omaa tutkimusryhmää laajassa ja monitieteisessä CRITICAL-hankkeessa, joka pyrkii edistämään nuorten kriittisiä medianlukutaitoja tänä digitaalisena aikakautena. CRITICAL-hanketta tukee Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Lähteet:
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (2019). Opetushallitus: Helsinki. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf
Lukion opetussuunnitelman perusteet pähkinänkuoressa (2021). Opetushallitus: Helsinki. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/fin-lops-esite-rgb-sivu-kerrallaan_2.pdf
