Partioharrastus lähentää lasten ja nuorten suhdetta metsään
Sari Pynnönen, Jaakko Nippala ja Katja Lähtinen
Tutkimuksen mukaan partioharrastus tukee lasten ja nuorten metsäsuhteen kehittymistä tarjoamalla puitteet kokea ja oppia metsistä ja metsissä. Partioon kuuluva metsissä toimiminen tukee luontosuhteen kehittymistä erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa. Harrastukset vaikuttavatkin koulun lisäksi merkittävästi nuorten luontosuhteen kehittymiseen.
Erilaisten luontoharrastusten erityinen arvo on se, että ne mahdollistavat toiminnallisen ympäristökasvatuksen. Partio on Suomen suurin nuorisojärjestö ja samalla suuri ympäristökasvattaja. Suomessa on noin 65 000 partiolaista, joiden harrastustoimintaa ohjaa partio-ohjelma, jossa korostuvat tekemällä oppiminen, nousujohteisuus ja luonnossa toimiminen. Partion arvoihin kuuluu ympäristön suojeleminen ja huolehtiminen siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia monimuotoisesta luonnosta. Nämä arvot näkyvät toiminnassa monipuolisina ympäristökasvatuksellisina aktiviteetteina, esimerkiksi hiilivarastojen etsimisessä metsästä tai kierrätyksen ja kestävän kulutuksen harjoittelemisena.
Vuosilusto 12 -kirjassa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin metsän merkitystä ja metsäsuhteen sisältöä 12–22-vuotiailla partiolaisilla. Lisäksi tarkasteltiin partion vaikutusta metsäsuhteen eri osa-alueisiin. Luontosuhteen muodostuminen ei ole ihmiselle luontaista, vaan se edellyttää altistusta luonnolle sekä oppimista ja tietoisuutta luonnosta sekä sen tunneperäistä arvostamista (Kennedy ja Koch 2004). Suomalainen luontosuhde edelleen usein ymmärretään metsäsuhteeksi. Metsäsuhteeseen kuuluvat yksilön metsälle eri merkitysten kautta antama arvo sekä esimerkiksi omasta elämäntarinasta tai elinympäristöstä kumpuavat asenteet. Lapsena metsäsuhteen rakentumiseen vaikuttavat muun muassa perheeltä saatu malli, kokemukset ja harrastukset. Tekeminen ja kokeminen sekä metsässä oleminen ovat keskeinen osa metsäsuhteen rakentumista etenkin lapsilla ja nuorilla. Lapsuuden myönteiset luontokokemukset vaikuttavat aikuisuudessa ekologiseen vastuullisuuteen ja ympäristökäyttäytymiseen (Chawla 2007).
Tutkimuksen aineisto koostui 414 lomakehaastattelusta. Vastaajat olivat suomalaisissa lippukunnissa (partion paikallisjärjestö) toimivia leiriläisiä. Vastaajista 59 % oli tyttöjä ja 42 % poikia. Enemmistö vastaajista asui isoissa kaupungeissa (noin 60 %) ja oli harrastanut partiota 6–10 vuotta (noin 70 %). Tutkimusaineisto kerättiin Suomen Partiolaisten järjestämällä Roihu Finnjamboree -suurleirillä heinäkuussa 2016. Metsäsuhdetta kuvaaviin avokysymyksiin saadut sanalliset vastaukset analysoitiin luokittelemalla ne osin ekosysteemipalveluteorian mukaisesti tuotanto-, kulttuuri-, säätely- ja ylläpitäviin palveluihin, osin aineistolähtöisesti.
Partiolaisille metsät ovat tärkeitä sekä harrastusympäristöinä että itseisarvona
Partiolaiset kuvasivat metsäsuhdettaan erilaisen toiminnan kautta. Vastaajat pitivät metsää myös tärkeänä paikkana rentoutumiselle ja rauhoittumiselle. Metsiin liittyvinä harrastuksina tutkimuksesta nousivat esimerkiksi retkeily, hiihtäminen ja suunnistus, mutta myös partio.
Metsä ja luonto olivat aineiston perusteella itseisarvoisia partiolaisille. Metsää haluttiin myös suojella. Tätä selittävät osaltaan partion arvot ja ihanteet, joissa luonnon suojeleminen ja kunnioittaminen ovat tärkeitä. Vaikka partiolaiset tutkimuksen mukaan käyttävät metsää aktiivisesti harrastustensa ympäristönä, lajivalinnat ovat yleensä luontoa vain vähän kuluttavia. Kokonaisuudessaan vastaukset viestivät metsien yhtäaikaisen käytön ja suojelun tärkeydestä partiolaisille.
Metsä on osalle partiolaisista, kuten muillekin suomalaisille, myös osa jokapäiväistä elinympäristöä. Partiolaisen koti voi sijaita luonnon keskellä ja partiolainen saattaa tulevaisuudessa toimia metsiin liittyvässä ammatissa tai saada elantoa metsänomistajana.
Metsissä toimiminen ja ajan viettäminen siellä erilaisissa aktiviteeteissa kuten retkeilemällä tai urheiluharrastuksissa ovat edelleen pääasiallisia tapoja saada metsäkokemuksia.
Vastauksissa esiintyneissä sanoissa korostuivat partio, metsän tärkeys ja erilaiset tavat oleskella metsässä.
Metsäsuhde kehittyy iän ja taitojen mukana vaihdellen asuinpaikoittain
Partio kuvasi keskeisesti vastaajien metsäsuhdetta yleisemmin nuorilla kuin vanhemmilla vastaajilla, joille metsän itseisarvo oli partiota merkittävämpi metsäsuhteen ilmentäjä. Tämä selittyy iän myötä kasvavalla ymmärryksellä metsien toiminnasta ja roolista yhteiskunnassa. Isoissa kaupungeissa asuvilla vastaajilla metsissä rauhoittuminen kuvasi yleisimmin metsäsuhdetta, kun taas maaseutukaupungeissa ja maaseutumaisissa kunnissa metsien virkistyskäyttö nousi vahvemmin esille. Isojen kaupunkien vastaajat muita yleisemmin kuvasivat metsäsuhdettaan partioon liittyväksi.
Partioharrastus tukee metsäsuhteen kehittymistä
Partioharrastus yksittäisenä metsäkokemusten mahdollistajana ja metsäsuhteen kehittäjänä on merkittävä nuoremmilla vastaajilla ja erityisesti kaupunkilaisnuorilla. Vastausten perusteella partio luo usein suhdetta metsään ja toimii kimmokkeena viettää siellä aikaa vahvistaen samalla metsäsuhdetta. Tämä korostui erityisesti tyttöjen vastauksissa. Toisaalta tuloksista kävi ilmi myös se, ettei kaikille partiolaisillakaan ole selvää tai läheistä metsäsuhdetta.
Metsäkokemusten lähteissä ja metsäsuhteen muodostumisessa vaikuttaa tutkimuksen perusteella olevan sukupuolten välisiä eroja, jotka korostuivat partioon liittyvissä vastauksissa. On mahdollista, että erityisesti kaupungeissa asuville tytöille partio on helppo ja sosiaalisesti hyväksytty tapa harrastaa metsässä, toisin kuin edelleen miehisiksi mielletyt eräretkeily tai metsästys. Etenkin naisille ja kaupungissa asuville partio vaikuttaa olevan tärkeässä roolissa metsäkokemusten tarjoajana ja edelleen metsäsuhteen muodostumisen mahdollistajana.
Aiemmista tutkimuksista poiketen koulun rooli metsäkokemusten tarjoajana ei tullut tutkimuksessa esiin. Kyse lienee siitä, että koulun tarjoaman metsiin liittyvän tiedon lisäksi metsäsuhteen syntymisen vaatima opitun syventäminen ja käytännön soveltamiseen liittyvä osaamisen kehittyminen tapahtuu vapaa-ajalla esimerkiksi partion kaltaisten luontoharrastusten yhteydessä. Siten partiolla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten aktiivisen toimimisen mahdollistavana ympäristökasvattajana.
Sari Pynnönen (MMM, MH) tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa pyrkien mahdollistamaan monimuotoista metsien käyttöä sekä metsänomistajille että muille metsistä nauttijille.
Jaakko Nippala (MMM, MH) toimii kasvatuskoordinaattorina Suomen Partiolaisilla. Vastuullaan Jaakolla on partion ohjelmatoiminta ja sen kehittäminen.
Katja Lähtinen on Vaasan yliopiston professori (MMT), joka aikuispartiolaisena on kiinnostunut muun muassa ihmisten luontosuhteen vahvistamiseen liittyvistä näkökulmista niin työssä kuin vapaa-aikanakin.
Kaikki kirjoittajat ovat jäseninä Suomen Partiolaisten metsiin liittyviä ohjelmapainotuksia ja yhteiskuntasuhteita koordinoivassa työryhmässä.
Valokuva: Suomen Partiolaiset/ Harri Halmejärvi
Alkuperäinen tutkimusjulkaisu:
Pynnönen, S.; Nippala, J.; Lähtinen, K.; Toppinen, A.; Roschier, T.; Berghäll, S. 2018. ”Nukkua ja oleskella frendien kaa” Partioharrastuksen vaikutus lasten ja nuorten metsäsuhteeseen. Vuosilustoja 12 – Suomalainen metsäsuhde. Metsähistorian Seura Ry ja LUSTO Suomen Metsämuseo. Julkaisu vapaasti luettavissa osoitteessa https://issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto12
Lähteet:
Chawla, Louise. “Childhood Experiences Associated with Care for the Natural World: A Theoretical Framework for Empirical Results.” Source: Children, Youth and Environments Children and the Natural Environment, and Other Papers Children, Youth and Environments, vol. 17, no. 174, 2007, pp. 144–70, doi:10.7721/chilyoutenvi.17.4.0144.
Kennedy, James & Koch, Niels 2004. “Viewing and managing natural resources as human-ecosystem relationships.” Forest Policy & Economics, 6(5): 497– 504
