Ylioppilaskokeisiin tulossa digitaalinen kartasto
Petteri Muukkonen
Lukiolaiset pääsevät pian hyödyntämään digitaalista kartta-aineistoa ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilaskokeeseen on tulossa OpenStreetMap ja Maanmittauslaitoksen yleis- ja maastokarttoja aivan kuin digitaaliseksi kartastoksi.
Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) uutisoi blogissaan (8.10.2020) sekä tiedotteena (7.10.2020), että ylioppilaskokeisiin ja Abitti-järjestelmään on tulossa kartta-aineisto, jota kokelaat voivat käyttää kokeen aikana vastaamisen tukena samaan tapaan kuin MAOL:n taulukkokirjaa käytetään luonnontieteiden kokeissa fysiikassa, kemiassa tai matematiikassa. Digitaalinen kartta-aineisto on siis aivan kuin kartasto, josta kokelas voi kokeen aikana tarkistaa paikannimiä. Laajinta digitaalisen kartta-aineiston käyttö tulee varmaan olemaan maantieteen ylioppilaskokeessa, mutta kartat ovat käytettävissä muissakin sähköisissä ylioppilaskokeissa.
Maantieteen kokeessa kokelaat voivat siis jatkossa tarkistaa paikannimiä, sijainteja ynnä muuta yleistä tietoa digitaalisista kartta-aineistoista. Näin kokelas saa varmuutta vastaamisensa tueksi, koska hänen ei tarvitse enää pelätä menettävänsä pisteitä, jos ei muista jotain maan nimeä tai paikannimeä. Kokelas voi vastaamisessaan siis keskittyä maantieteen kokeen keskeiseen sisältöön eli alueellisten erojen vertailuun, maantieteellisten prosessien kuvaamiseen ja pohtimiseen sekä spatiaalisten syy-seuraus -suhteiden tarkasteluun. Maantieteen lukio-opetuksessa ei ole keskeistä opetella ulkoa paikannimiä, pääkaupunkeja, jokia yms.Tällainen tieto on ennemminkin detaljitietoa, jonka osaamisen vaatiminen ei ole linjassa maantieteen oppimistavoitteiden kanssa.
Ylioppilaskokeiden kartta-aineistoissa on tarjolla OpenStreetMap -aineistoa sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa yleis- ja maastokartta-aineistoa. Molemmat aineistot ovat avoimia tietoaineistoja, joista Ylioppilastutkintolautakunta on ottanut käyttöön tiettyjä karttatiiliä eli tietyn zoomaus- ja yleistystason karttoja. Maatokartasta ei ole ylioppilaskokeessa tarjolla kaikkein tarkinta aineistoa, mikä johtuu sekä tiedostokoon aiheuttamista rajoitteista että liian yksityiskohtaisen tiedon tarjoamisen välttämisestä koetta helpottamassa. Jos esimerkiksi maastokartoissa kokelas näkisi liian tarkasti harjuja tai vaikkapa meanderoivia jokia, voisi kokelas saada tällaisesta liikaa apua vastaamisessa. Tarkoitus on siis auttaa ensisijaisesti paikannimistön käyttöä vastaamisen tukena. Maantieteen ylioppilaskokeiden kysymyksissä pyydetään usein alueellisia esimerkkejä. Nyt niitä on helpompi tuoda esille vastauksissa, kun kokelas voi esimerkiksi tarkistaa paikkojen sijainnin tai paikannimien kirjotusasun.
Maantieteen opettajat ja kokelaat pääsevät harjoittelemaan uuden digitaalisen kartta-aineiston tarjoamia mahdollisuuksia maantieteen kokeiden vastaamisen apuna. Näen, että opettajien kannattaa itseksin tutustua aineistoihin, ja miettiä miten kokelaita voisi opettaa käyttämään kartta-aineistoja tehokkaasti vastaamisen tukena. Toivottavasti kartta-aineistot auttavat kokelaita kirjoittamaan entistä laadukkaampia vastauksia ja keskittymään koetilanteessa siihen, että he pystyvät tuomaan koetilanteessa esille hallitsevansa maantieteen keskeisiä sisältöjä ja osaamista. Nippelitiedon ulkoaosaamisen voi nyt paikannimien osalta jäädä taka-alalle.
Lähteet:
Muukkonen, P. & Lattu, M. (8.10.2020) Kartta-aineisto Abittiin ja ylioppilaskokeisiin (och även på svenska Kartmaterial för Abitti och studentproven)
Kirjoittaja Petteri Muukkonen toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa opettaen maantiedettä ja paikkatietoa (https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/petteri-muukkonen). Lisäksi hän on SIRENE-verkoston johtoryhmän jäsen.
Tämä blogikirjoitus on luettavissa myös Muukkosen tutkimusryhmän ”Geography of Well-being and Education” uutispalstalla https://blogs.helsinki.fi/geography-of-well-being-and-education/2020/10/22/ylioppilaskokeisiin-tulossa-digitaalinen-kartasto/
Kuva: Maanmittauslaitos, yleis- ja maastokartta
