Ympäristötietoon painottuneen leirikoulun monet edut
Petteri Muukkonen
Leirikoulut ovat monissa kouluissa perinteinen tapa toteuttaa lapsia kiinnostavaa ja innostavaa opetusta koulun ulkopuolella. Usein lasten vanhempien innokkuudesta riippuu millaisen leirikoulun opettaja, luokka ja vanhemmat yhdessä järjestävät. Tyypillisesti leirikoulu kestää kahdesta viiteen päivään. Tuona aikana oppilaat ehtivät tehdä monenlaisia tehtäviä ja tutustua monenlaisiin ilmiöihin ja teemoihin. Mutta leirikoulun oppimista tukeva vaikutus ei rajoitu vain leirikoulussa vietettyyn aikaan. Usein opettaja ja luokka tutustuvat erilaisten tehtävien kautta tulevaan retkikohteeeseen, ja leirin jälkeen oppilaat koostavat esimerkiksi videoita leirikoulun tapahtumista. Leirikoulu opetuksen välineenä on siis luonteeltaan kolmivaiheinen.
Leirikoulujen keskeinen idea on yhdistää ilmiöiden ja asioiden teoriaa käytännön kokemuksiin ja tekemiseen.
Leirikoulujen keskeinen idea on yhdistää ilmiöiden ja asioiden teoriaa käytännön kokemuksiin ja tekemiseen. Siksipä leirikoulussa aika kuluukin usein melkein koko päivän ulkona. Leirikoulun voi järjestää kokonaan itse, mutta yleisempää on tilata osa tai kaikki toiminnot leirikouluihin erikoistuneilta toimijoilta. Tällöin etuna on valmiiksi suunnitellut oppitunnit, tehtävät ja vierailukohteet. Tästä tarjonnasta opettaja, luokka ja vanhemmat voivat räätälöidä mieleisensä kokonaisuuden. Useimmiten leirikouluissa on runsaasti tekemistä ja nähtävää ulkona luonnossa ja leirikohteen lähiympäristössä. Siksi ne ovat usein luonnontieteisiin ja ympäristötietoon painottuneita.
Leirikoulussa on mahdollista eheyttää opetusta Perusopetuksen opetussuunnitelmien (2014) mukaisesti. Mielenkiintoisessa ympäristössä voidaan tutkia ja oppia ympäristöä ja ymmärtää asioiden välisiä suhteita ja riippuvuuksia. Leirikoulussa ilmiöitä on kenttäolosuhteissa mahdollista tutkia kokonaisuuksina. Tämä koskee sekä puhtaasti luonnontieteellisten ilmiöiden opiskelua että luonnonprosessien ja ihmistoiminnan yhteyksien hahmottamista.
Eheyttämisen lisäksi leirikoulut edesauttavat luokan ryhmäytymistä. Kun luokka toimii leirikoulun mielekkäissä tehtävissä ryhminä, ja viettävät vapaa-ajalla paljon aikaa yhdessä, oppiminen ja kokemukset ovat yhteisiä. Monissa leirikouluja käsittelevissä tutkimuksissa sekä oppilaat ja opettajat nostavat juuri yhteisöllisyyden yhdeksi leirikoulun tärkeäksi piirteeksi.
Muita etuja leirikouluissa on kokemuksellinen oppiminen. Luonto ja ympäristö tarjoavat siihen oivalliset mahdollisuudet. Esimerkkitapauksessani Saaristomeren Örön saarella pidetyssä leirikoulussa oppilaat pääsivät ympäristötutkimuksissa esimerkiksi ottamaan vesinäytteitä, tutkimaan rantaveden vesieliöstöä, etsimään illan pimeydessä lepakoita, käyttämään kaikki aisteja kuulosta tuntoaistiin saaristoluonnon tarkkailussa sekä ennen kaikkea itsenäisesti liikkumaan, kiipeilemään, tutkimaan ja tutustumaan heille uudenlaiseen ympäristöön. Lisäksi leirikouluissa opitaan tutkimusten mukaan luonnossa liikkumisen taitoja sekä erätaitoja.
Saaristomeren esimerkkitapauksessa alueen saaristolaiskulttuuri, läheisen Hiittisten saaren värikä viikinkihistoria sekä Örön saaren omaleimainen historia yli sata vuotta vanhana rannikkotykistön linnoitussaarena mahdollisti ympäristötiedon ja luonnonympäristön ilmiöiden yhdistämisen ihmistoimintaan. Esimerkkinä todettakoon vanhoissa juoksuhaudoissa seikkaillessa kohdatut kyykäärmeet sekä pyöräretkellä kohdatut ja ihmetystä herättäneet luonnonhoitokulotusta saaristonummien vanhoilla laitumilla tehneet Metsähallituksen työntekijät.
Tutkimustiedon valossa leirikoulun oppimistulokset ovat kiistattomat. Lisäksi leirikoulu on lapsille unohtumaton elämys, ja luokan yhteishenkeä edistävä kokemus.
Linkkejä:
http://www.luontoon.fi/oro
https://visitoro.fi/fi/
Lähteet:
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016 (2014). Opetushallitus. 472 s.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
FT, dosentti, Petteri Muukkonen työskentelee yliopistonlehtorina ja opettaa maantiedettä Helsingin yliopistossa. Hän on myös SIRENE:n johtoryhmän jäsen.
Kuva: Petteri Muukkonen
