Yritykset ilmastokasvattajina
Tero Föhr
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan ilmastonmuutos on kiistattomasti ihmisen aiheuttama häiriö ilmaston toiminnassa. Noin 70 prosenttia kasvihuonepäästöistä liittyy kuluttajien valintoihin, joihin vaikuttamisessa koulutuksella on merkittävä rooli. Uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan sisältyy oleellisesti kestävä kehitys, johon kuuluvat ilmastokasvatus sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa oppiminen. Siksi myös yritykset voisivat osallistua sidosryhmissään vastuullisesti ilmastokasvatukseen, ja samalla hyötyä siitä itsekin, sillä kuluttajien valinnat ja markkinoiden vaatimukset ohjaavat yrityksiä. Juuri siksi yritysten on huomioitava ilmastonmuutos toiminnassaan. Suomalaisyritykset näkevät vastuullisen yritystoiminnan ennen muuta tulevaisuuden toimintaedellytysten ja menestystekijöiden varmistamisena, joten ilmastovastuullisuus ja -kasvatus sopisivat hyvin pitkän tähtäimen yritystoimintaan. Aiemmat vastaavat tutkimukset yritysten ympäristötoimista ovat keskittyneet suuriin pörssiyrityksiin, mikä johtunee niiden näkyvyydestä ja vaikutuksista suurempiin ihmismääriin. Kuitenkin enemmistö yksityisen sektorin työpaikoista koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
”Ilmastonmuutos on vaikea ilmiö myös yrityksille ja hyödylliseksi koetun yhteistyön muotojen löytäminen voi olla haastavaa.”
Suomen ilmastopaneelin hankkeen tutkimuksessa selvitettiin keskisuomalaisten yritysten suhtautumista ja toimia ilmastonmuutoksen suhteen sekä kiinnostusta ilmastokasvatushankkeisiin. Tutkimusaineisto kerättiin yritysjohtajilta ja yrittäjiltä verkkokyselyllä Keski-Suomen Yrittäjien ja Keski-Suomen Kauppakamarin avustuksella huhti-kesäkuun 2017 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 83 yritysjohtajaa ja yrittäjää.
Vaikka lähes kaikki vastaajat suhtautuivat ilmastonmuutokseen vakavasti otettavana ja toimia vaativana ilmiönä, ja kolmannes yrityksistä uskoi ilmastonmuutoksen torjunnan tarjoavan erittäin suuria mahdollisuuksia liiketoiminnalleen, enemmistö yrityksistä ei nähnyt ilmastonmuutoksen vaikuttavan toimintaansa. Reilu kolmannes yrityksistä oli jo tehnyt toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta vielä suuremmassa osassa yrityksiä ei ollut tehty toimenpiteitä, ja myös kannastaan epävarmojen osuus oli suuri. Näin ollen yritykset voisivat tehdä vielä paljon enemmän ja pienentää ilmastokuormaansa sekä säästää omissa energia- ja materiaalikustannuksissaan.
Kuluttajien valintojen, kestävän kehityksen kasvatuksen sekä suomalaisen ympäristöosaamisen koettiin edistävän parhaiten ilmastonmuutoksen hillitsemistä yrityksissä. Palveluprosessit koettiin yrityksissä ilmastoa eniten kuormittavaksi toiminnaksi ja niiden osalta yritykset eivät olleet tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseensa. Sen sijaan jätteiden ja kierrätyksen kohdalla asetelma osoittautui päinvastaiseksi, sillä kuormittavuudesta huolimatta nykyiseen tilanteeseen oltiin tyytyväisimpiä. Yritykset olivat kiinnostuneita erityisesti energiaa säästävistä ratkaisuista, mutta sen sijaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä ilmastoystävällinen uudisrakentaminen osoittautuivat vähiten kiinnostaviksi puhtaan teknologian ratkaisuiksi. Kiinnostus aurinkoenergian hyödyntämiseen oli selvästi tuulienergiaa suurempaa. Jyväskylässä toimivat yritykset olivat muuhun maakuntaan nähden kiinnostuneempia sähkö- ja kaasuautojen käytöstä, sekä näkivät yleisen taloustilanteen vaikutuksen suuremmassa roolissa yritysten ilmastonmuutoksen hillintää edistävissä toimissa.
Aiempiin vastaaviin selvityksiin (Huovinen 2015 ; Elinkeinoelämän keskusliitto 2017) verrattuna ilmastovastuullinen yritystoiminta nähtiin nyt merkityksellisempänä ja yrityksissä oli tehty enemmän toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yritykset voisivat silti tehdä paljon enemmän ilmastokuormituksensa pienentämiseksi ja ne olivatkin kiinnostuneita puhtaan teknologian ratkaisuista.
Ilmastokasvatushankkeet kiinnostivat lähes kolmannesta yrityksistä. Toisaalta kolmannes yrityksistä ei osannut sanoa kantaansa kiinnostuksesta ilmastokasvatushankkeisiin. Ilmastonmuutos on vaikea ilmiö myös yrityksille ja hyödylliseksi koetun yhteistyön muotojen löytäminen voi olla haastavaa. Jotta yritykset saataisiin osallistumaan vahvemmin ilmastokasvatukseen, niille tulisi tarjota yritysten arvoihin sopivia ja niille hyödyllisiä yhteistyömuotoja, joihin yritykset haluaisivat päästä mukaan. Yritysten miesjohtajat olivat naisia kiinnostuneempia ilmastokasvatushankkeista, vaikka naisjohtajille yrityksen eettinen vastuullisuus oli tärkeämpää miehiin verrattuna ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen keinona. Kiinnostusta ilmastokasvatukseen oli erityisesti palvelualojen yrityksissä sekä yrityksen sijaintipaikan perusteella Jyväskylässä muuta maakuntaa enemmän.
KM Tero Föhr valmistui kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta syksyllä 2017, ja hän tutki pro gradu -tutkielmassaan keskisuomalaisten yritysten osallistumista ja kiinnostusta ilmastokasvatukseen.
Lisätietoja: Föhr, T. (2017). Keskisuomalaiset yritykset ilmastokasvattajina. Pro gradu -tutkielma. Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto. 150 s. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/56321
Lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2017. Bisnes ja ilmastonmuutos. EK:n tutkimuksen tuloksia 2017. https://ek.fi/wp-content/uploads/Bisnes_ja_ilmastonmuutos_tutkimus_2017__final.pdf.
Huovinen, J. (2015). Bisnes ja ilmastonmuutos, EK: n yrityskyselyn tulokset. Helsinki. https://ek.fi/wp-content/uploads/Pori_Tulokset_FINAL.pdf.
